Kiitos ei oo kirosana

Valmistuminen. Se on jännä juttu. Hieman jännittää vielä näin reilu kolmekymppisenäkin. Itselle se merkitsee, että on saavuttanut jotain, en tiedä onko se suurta, mutta kuitenkin yksi tutkinto lisää tältä erittäin hienolta alalta. Onneksi nyt näytöt ohi ja ihan hyvillä arvosanoilla.

Tää on ollut hieno reissu, saanut uusia tuttuja täältä suunnalta ja jopa kavereita. Metsäalalla on se hieno piirre, mihkä olen kiinnittänyt huomiota, että tällä alalla et oo yksin. 

Tulin tuossa muutama viikko sitten jutelleeksi Te-toimiston asiakaspalvelijan kanssa, että mitäs nyt sitten kun valmistun ja töitä ei ole. Hän ihmetteli, että mitenkä voi olla näin? Hän mainitsi, että he ovat kuvitelleet alalla olevan jopa pula tekijöistä. Tähän vastasin, että varmasti jossain päin suomea, mutta kyllä näillä leveyksillä on ollut jo hetken aikaa hiipumisen merkkejä, jos ei jotain uutta tule. Sahat eivät vedä joten konehommat hiljenevät. Lumi maassa ja joulu kolkuttelee ovella, joten raivaus ja muutkin muut hommat ovat melko hiljaisia.

Olen edellisissä postauksissa tuonut esiin, että en kuvittele olevani valmis tekijä metsäkoneella, mutta onko siinä sitten koskaan oikein valmis? Varmasti joku niin sanookin, mutta en kyllä ihan täysin allekirjoita tätä.

Onnekseni mulla on ollut viime keväästä asti suunnitelma, että hakeudun metsätalousinsinööri linjalle AMK-opiskelijaksi ja sinne pääsinkin. Sinällään kun se ei pois sulje sitä koneellakaan ajamista, mutta lisää uusia mahdollisuuksia. Tarvitsee sanoa, että olen nauttinut opiskelusta. Opiskelen monimuotoisena tätä koulutusta, jotta edes jotain töitä olisi mahdollista tehdä ja samalla opiskella. Syksy on ollut hieman kiireinen, kun on tehnyt kahta tutkintoa samaan aikaan ja toisessa on ollut näyttöjen aika. Onneksi AMK-opiskelu on vasta ekaa vuotta, niin ei aivan niin hihna kireällä ole tarvinnut vetää.

On kuitenkin ollut mahtavaa, että niitä on pystynyt ja toivottavasti myös jatkossa pystyy niitä tekemään samanaikaisesti. Ala, kun vie mennessään niin se on menoa ja paluuta ei ole :)

Tässä alassa yhdistyy lähes kaikki mitä työltä voin pyytää. Mukavia saman henkisiä ihmisiä, saa liikkua luonnossa sekä tehdä ne omat päätökset ja vastuutakin on. Ei oo aina samanlaista päivää ja yleensä se ”konttorin” kuvakin vaihtuu. Toki kelistä riippumatta on lähdettävä, mutta se on ehkä just se työn suola.

Tää blogin avaaminen oli mulla jo jonkin aikaa pyörinyt mielessä ja tavallaan sain uutta buustia sen avaamisen, mitä enemmän aloin tutkimaan erilaisia alaan liittyviä juttuja. Jatkossa aionkin panostaa enemmän päivän polttaviin aiheisiin liittyviin postauksiin, mitä vain eteen tulee ja mistä alan lehdet, sekä sanomalehdet kirjoittavat. Omasta näkökulmasta totta kai.

Nyt näytöt ovat siis ohi ja hyväksytty hyvillä arvosanoilla, AMK-opiskelu alkaa olla kohta joulutelakalla, joten mitäpä sitä muuta, kuin tänne kirjoittelua ja takkatulta kylmiin pakkaspäiviin.

On myös hieno vastaanotto ollut blogilla, sillä lukukertoja alkaa kohta olla 5 numeroinen lukema, siis monia tuhansia kertoja enemmän kuin ikinä uskoin. Hienoa ! Muistakaa olla myös aktiivisia ja jos joku asia mietityttää niin saa rohkeasti ottaa yhteyttä ja vaikkapa laittaa juttu/näkökulma vinkkiä :) KIITOS!

Onko selluu vai ei?

Jahkailua jahkailun perään. Sitä on ollut sellutehtaiden vaiheet suomessa. Välillä niitä lopetetaan kannattamattomina ja nyt on jälleen ollut muutaman vuoden ajan tapetilla uusien rakentaminen.

Ensin rakentui megaluokan kokoinen biotuote tehdas Äänekoskelle Keski-Suomeen. Suunnitteilla on ainakin vielä Boreal Biorefin kohde minua lähelle Kemijärvelle, sekä Metsä-Groupin tehdas Kemiin. On kuitenkin surullista että kaikkiaan näiden merkitystä ei joko tahdota ymmärtää, tai valitetaan vain valittamisen ilosta. Aion hieman tarkastella asiaa Boreal Biorefin ja Kemijärven kannalta tätä asiaa, koska se on tuossa lähettyvillä ja tullee vaikuttamaan myös omiin työmarkkinoihini ja muuhunkin.

 Kuva lainattu wikipedia

Kemijärvillä on historiaa jo ennestään sellukaupunkina. Se oli osa Kemijärven identiteetti vuosina 1965-2008. Se toi monelle paikalliselle perheelle leivänpöytään, palveluita riitti ja vetovoimaa oli, koska olihan tehdas missä oli työpaikkoja. Vielä 2000-luvun alussa asukkaita oli reilu 10 000, mutta nyt on vain puolet tästä. Sen voi siis sanoa, että tehtaan loppumisella on ollut selvä vaikutus väestönkehitykseen ja siihen, että nuoria ei ole saatu houkuteltua asumaan paikkakunnalle, koska työpaikat ja palvelut loppuvat jos ei töitä ole.

Biorefin tehtaan vaikutusta ja keskustelua sen vaikutuksista on ollut mielenkiintoista seurata tässä muutaman vuoden lapissa asuessa. On hyvä, että mielipiteitä on monia ja niitä kuuluukin olla. Totuus on kuitenkin että tehdasta ja sen luomia työpaikkoja tarvitaan täällä pitämään tämäkin kolkka elinvoimaisena. Ei riitä eläkeläisten tulot pitämään hengissä kaupunkia, jossa väestönkehitys on laskenut kuin se kuuluisa lehmän häntä. Vaihtoehtoja on esitetty, että mitenkäs jos matkailun kehitys toisi lisää työpaikkoja? Fakta on: ei ne matkailun tuomat eurot vaan kata verotuloja samalla tavalla, kuin tehtaan tuomat työpaikat. Koska ne työpaikat tuovat tullessaan lisää uusia ihmisiä, mitkä haluavat lisää palveluja, mikä taas synnyttää lisää työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Näin se yhtälö vain menee, uskokaa tai älkää.

Se, että tehdas työllistää suoraan vajaan pari sataa henkeä(Bioref 2019) tarkoittaa välillisesti jopa 3-4 kertaisesti henkilöitä asumaan paikkakunnalle. Ja jokaista vajaata 200 työpaikkaa kohden 1-2 kertaisesti lisää työpaikkaa, koska paikalliset yritykset niin metsä-alalta, kuin palvelualoiltakin tarvitset lisää työvoimaa kysynnän kasvaessa.

 Vakaasti uskon myös siihen, että molemmat tehtaat mahtuvat vallan hyvin tänne pohjoisimpaankin suomeen. Puuta riittää varmasti, koska laskelmat ovat tehty hyvin tarkkaan ja huomioon on otettu jos monen monta muuttuvaa tekijää, myös se että molemmat tehtaat pyörivät täällä täysillä. On ihmeellistä keskustelua ollut aiheesta, kuinka ne molemmat saadaan Lapin talousalueelle mahtumaan? Voin kertoa tilaa täällä on ja molemmille tehtaille on varattu jo paikat.

Paikalliset ”ammattikalastajat” ovat Kemijärvellä tahallaan jarruttaneet tätä projektia ja vitkutelleet uusilla valituksilla tämän projektin etenemistä, viime talvena etsin paikallista kalaa kaupasta, mutta itse joutui pilkkimään vaikka olisin valmis ollut tukemaan näitä paikallisia kalastajia hienossa ammatissaan. Paras kommentti oli vuosi takaperin se, kun paikallislehdessä(Koti-Lappi) verrattiin tätä tehdasta Talvivaaran kaivokseen ? On kyllä omituisin kommentti mitä olen lukenut ja kertoo todellisuudessa siitä, että ainakaan osa näistä valittajista ei ole millään tavalla perehtynyt tämän tehtaan vesien käsittelyyn suljetussa järjestelmässä.

Yksinkertaisesti tiivistettynä. Jos kukaan ei halua olla se joka sammuttaa valot täältä

koilliskairasta viimeisenä, niin olkaa avoimia uusille vaihtoehdoille, koska se on mahdollista jos kauan vitkutellaan ja valitetaan tavallaan turhasta, miettimättä sen todellisia seurauksia. Tämä on vain ja ainoastaan minun näkökulmani asiaan. En keksi mitään pahaa sanottavaa tehtaan tulosta näille leveyksille, sillä ymmärrän sen tärkeyden näille paikallisille ja myöskin itselleni.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa ja myös metsätaloudessa

Hieman on jo ärsyttänyt keskustelu hiilinieluista. Ärsyttää se, että kukaan ei tunnu sanovan ikinä oikein, että onko meillä niitä riittävästi vai ei? Eikä siinä vielä mitään, että tutkimuksia tehdään ja pitääkin tehdä, mutta miten heittoa voi olla niin paljon erilaisten tutkimusten kesken vaikka tekniikka ja toteuttamistapa vaikuttavat varsin identtisiltä. Tuntuu, että se on vähän siitä kiinni mikä taho siinä on taustalla ja rahoittanut tämän lystin. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että totuus on siellä jossain näiden tutkimusten keskivaiheilla, se pitäisi myös jokaisen ääripään vouhkaajan muistaa ja mieltää.

Näin opiskelijan/noviisin näkökulmasta Suomen kokoisessa maassa varmasti riittää nyt ja tulevaisuudessa metsää, mikä sitoo hiiltä meidän tarpeisiin riittävästi ja jos sopivalta näyttää, niin mikä siinä: kaupataan hiilinieluja myös ulkomaille ja kerätään niistä lisää pottia valtion ehtymättymään kassan. Se on pohjaton ollut ja tulee olemaan, joten lisätienesti tuskin tekee huonoa.

Fakta tietona voidaan pitää sitä, että hyvä hoidettu metsä, mikä uusiutuu tietyin väliajoin sitoo aivan varmasti enemmän hiiltä, kuin täysin hoitamaton ns. ikimetsä.

Faktana voidaan pitää myös, että puut, aluskasvillisuus ja maaperä sitovat hiiltä noin 40 000 kiloa per hehtaari. Hengityksen kautta kuitenkin vapautuu hiilidioksidia takaisin hengityksen kautta noin 30 000 kiloa per hehtaari. Erotus jää siis noin 10 000 kiloa plussalle.

(HS 7.11.2019)

Fakta on myös se, että jos samaan aikaan kun meillä missä metsää on jokaista suomalaista kohden noin 4 hehtaaria on aivan sama millaisia päätöksiä me täällä teemme, kun muuta maailmaa ei kiinnosta hoitaa metsiään. On turhaa syyllistää suomalaista metsänomistajaa siitä, että hän vuosien kasvatuksen ja hoidon jälkeen ”korjaa sadon” ja samalla uudistaa metsän, sekä lisää hiilinieluja.

Jos otetaan pitkällä aikajänteellä alkaen 1950-luvulta niin joka vuosi suomessa puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt useilla kymmenillä prosenteilla, eli metsävaroja siis rahaa mitä on kiinni metsässä lisääntyy jatkuvasti. Tähän kun vielä lasketaan poistuma vuotuisesta kasvusta joka on noin 70 prosentin luokkaa tuosta kasvusta, niin aivan varmasti töitä on ja tulee olemaan metsänhoidollisissa tehtävissä.

En ennen metsäalalle tuloa ymmärtänyt juurikaan mitään metsänhoidosta ja hiilinieluista. Kulkenut olin toki metsissä metsästyksen yhteydessä, mutta en osannut katsoa metsää sen puilta sen paremmin. Nyt kun asioita on opiskellut niin kummasti helpottaa. En vieläkään osaa varmasti sanoa oikeata ja väärää tapaa toteuttaa hakkuu, mutta hyviä arvauksia pystyn heittämään mitkä joltain osin osuu kohdalle. Tämä on varmasti yksi alan hankaluuksista, kun jokaista pitäisi osata miellyttää ja rahaakaan ei saisi mennä. Metsää pitäisi hakata, mutta silti aina pitäisi olla tuloja eli metsää. Pitäisköhän jokaiseen suomalaiseen peruskouluun saada oppiaineeksi metsä? Samalla voisi liittää siihen metsästäjä-tutkinnon ja näin opettaa nuoresta lähtien metsässä kulkemista ja hieman myös sivuta, mistä se ruoka tulee pöytään.

Somessa on myös levinnyt kuva missä vihreät haluavat kieltää maatalouden ja kaiken muun elinkeinon maaseudulla sillä, myös hallitusohjelmassa on nämä mainittu lisäyksenä vielä hakkuiden reilu vähentäminen ja jopa viljelysmaiden muuttamisen metsiksi ja soiksi???!!! Viljelysmaat varmasti jollain maanmuokkauksella saataisiin tuottavaksi metsämaiksi, mutta että suo-alueiksi ? Hieman kärjistäen mutta:  Paljonkohan tähän saataisiin aikaa ja rahaa kulumaan? Onko se sitten ratkaisu hiilinieluihin? Entäpäs valtiolle tulot? En usko, että heidän ajamansa huumepolitiikka korjaa näiden kaikkien alojen jättämää aukkoa verotuloissa, mikäli nämä perinteiset kotimaiset, tekijöiden alat loppuisivat.