perjantai 18. lokakuuta 2019

Hoitamaton vai hoidettu metsä?


Tämä on hyvä kysymys. Todellisuudessa vielä kaksi vuotta sitten en olisi asiaan osannut vastata, mikäli sitä joku minulta olisi kysynyt. Nyt opiskelujen tässä vaiheessa osaan jo sanoa, että onko metsä hoidettu ja kuinka hyvin. En aiemmin edes ymmärtänyt sen tärkeyttä.  Tosiasiassa se on yleensä se tärkein asia mitä metsän omistamiseen tulee, on se sitten yksityinen tai valtion omistama. 


Mitä se metsänhoito sitten oikein on? Se on kaikkea metsään liittyvää aina taimesta päätehakkuuseen asti, tavallaan puutarhurointia, mutta hieman isommassa mittakaavassa, kukaan ei pidä kauniina hoitamatonta omaa puutarhaa tai pihaa, kun se ei hivele silmiä. Ensimmäisessä vaiheessa maanmuokkauksen jälkeen laitetaan taimet tai siemenet maahan kasvamaan ja sen jälkeen sitä hoidetaan sekä kitketään ylimääräiset pois. Oikeastaan kuka vain osaa laittaa taimet maahan puhutaan sitten puusta tai puutarhasta.

Taimien istuttamisen jälkeen tullaankin sitten metsurin ja metsien ammattilaisten tietotaitoon. Tärkeää on osata pitää jo taimikko siistinä, sekä puusto oikeassa tiheydessä riippuen kasvupaikasta ja kasvatettavasta puulajista. Tärkeää on myöskin poistaa sairaat puut jotka levittävät tauteja muiden muassa männynversoruostetta.  Uudistamisen eli taimien istuttamisen jälkeen kuluu noin 30 vuotta ensiharvennukseen, riippuen hieman siitä ollaanko Etelä- vai Pohjois-Suomessa. Joskus kuulee tarinoita siitä, että kuinka se ensiharvennus ei ole kovin tuottoisaa, totta siinä on varmaankin puolet. Tosiasiassa hyvällä hoidolla ja raivauksella siitä ensiharvennuksestakin saadaan jo jonkinlaista tuloa. 

 

Jos metsää on hoidettu hyvin jo taimi vaiheesta on hyvinkin mahdollista, että saatetaan saada huomattavasti paremmat tulot jo ensiharvennuksessa, koska koko ajan ollaan pystytty kontrolloimaan puuston määrää ja laatua, sillä puukaupassa yleensä laatu ratkaisee. Ensiharvennus on myös tärkeä vaihe metsienhoidossa, että saadaan hyvin tilaa latvuksille, sekä poistettua huonolatvaiset sekä riukuuntuneet pois, mistä seuraavaan hakkuuseen ei olisi enää tulossa tuloja.

Moni ei niin metsäihminen ei ehkä osaa sisäistää sitä kuinka tärkeää metsän kasvun, sekä hiilensidonnan kannalta on sen uudistaminen tasaisin väliajoin. Yleensä sen ajatellaan olevan mörkö metsälle, mikäli siellä on metsäkone työssä. Todellisuudessa se on kuitenkin hyödyllinen sekä tärkeä työvaihe metsälle. Puut saavat lisää tilaa kasvaa ja sitoa paremmin hiiltä ja vaikka ajouria tuleekin metsään, niin mielestäni ne myös auttavat metsää uudistumaan, sillä aina kun metsässä pinta rikkoutuu se tarkoittaa myös omavaraista taimettumista, eli muutaman vuoden päästä niillä rikkoutuneilla pinnoilla saattaa jo kasvaa taimikko, mikä tarkoittaa uutta puustoa. 



Ymmärrän myös ikimetsien tärkeyden luonnon monimuotoisuuden kannalta. On myös hyvä, että joissain kohden on näitä hoitamattomia ikimetsiä, mutta mielestäni metsän kuuluu uudistua tietyin väli ajoin, että siitä ei tule liian yksipuolinen ja ravinneköyhä. Siksi myöskin nyt ymmärrän näiden päätehakkuiden tai niin kuin joku kutsuu avohakkuiden tärkeyden metsän uudistamisessa ja hoidossa. Se ei siis aina ole vain rahasta kiinni, että saadaan isoja tuloja, vaan sillä on oikeasti myös vaikutusta luontoon ja jopa hiilensidontaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Korona ( et meitä nujerra )

Otsikko löytyi luonnostaan kuunnellessa hovimuusikko Ilkan biisiä Suplasta. Elämä on kuin suklaarasia. Koskaan ei voi tietää mitä saa. ...