sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Lypsävää lehmää ei kannata lopettaa !


On tullut ihmeteltyä muutamien viikkojen ajan pulinaa aiheesta päästökauppa ja metsien vuokraus hiilinieluiksi. Jossain olen aikoja sitten kuullut sanonnan: Lypsävää lehmää ei kannata lopettaa ja se pätee osittain tähän juttuun. Onko päästö-/hiilinielukauppa jarru vai pelastus puukaupalle ja voiko siinä olla vain häviäjiä vai kuka siinä oikeasti voittaa? Totta on, että mikäli metsiä hakataan liikaa ja yli sen määrän, mitä sitä ehtii samassa ajassa uudistua, niin pulassa ollaan. Se on jännä, että suomessa ollaan tässäkin asiassa etujoukoissa, vaikka meillä suhde hakkuumäärien ja hiilensidonnan välillä on hyvällä tolalla ja kasvavaa on enemmän, kuin hakattua. Tämä suurimmaksi osaksi siksi, että täällä pohjolassa hakkuumäärät ovat hyvinkin tarkasti tiedossa ja tutkittua tietoa löytyy myös paljonko metsämme kasvavat samassa ajassa ja näin saadaan yhtälö siitä, paljonko kestää hakata. 


  
Monia tutkimuksia on tehty puolesta ja vastaan molempien puolesta siitä riittääkö puuta vai ei ja hakataanko liikaa vai ei ? Moni tutkimus on kallistunut sen puoleen, että varaa olisi vielä nostaa hakkuiden määrää ja silti riittäisi hiilensidontaan tarvittavat määrät metsiä. Ja en nyt tällä tarkoita että nyt ei jo hakattaisi riittävästi, mutta jos se mahdollistaisi vaikkapa yhden tehdaspäätöksen, jolla korjattaisiin yhden kunnan työllisyystilannetta, niin eikö se olisi hyvä asia joka pystyttäisiin toteuttamaan pienellä hakkuumäärien nostolla ?

Nyt on kuitenkin ainakin noin vuoden ajan ollut enemmän ja vähemmän puhetta siitä, että nämä nielut tulisivat kauppatavaraksi. Ajatuksena varsin hieno ja vihreä ajatelma. Siinä on vain yksi pieni mutta. Kuinka se toteutettaisiin ja millaiset vaikutukset sillä olisi puukauppaan, vai olisiko ollenkaan ? 



Pahimmissa skenaarioissa se pysäyttäisi puukaupan lähes kokonaan ja metsänomistajat jäisivät keräämään korvaukset myymättömästä puusta, metsät kasvaisivat tukkijäreyteen ennen kuin niille tehtäisiin oikeastaan mitään. Jokainen metsäalan ammattilainen tietää sen. Mikäli metsät jätettäisiin alusta alkaen täysin hoitamatta ja luonnontilaisiksi, niin se ei olisi kovin kauas katsovaa ajattelua, sillä metsällä ei olisi yksinkertaisesti tilaa kasvaa ja sitä tukkijäreyttä saisi odotella kauan. Varmasti myös muiltakaan ongelmilta kuten ruostevaurioilta, tuholaisvaurioilta jne. Ei vältyttäisi. Saattaisi se muutaman kympin kai hehtaarilta tuottaa rahaa, mutta olisiko se sen väärti? Ja mitä jäisi käteen niille pienille metsänomistajille, joilla on tilkkuja siellä täällä, mutta kenelläkään ei sitä useampaa sataa hehtaaria ? Suomessa kuitenkin suurin osa metsänomistajista on kuitenkin näitä pieniä metsätiloja.



Suomessa metsänomistaminen on jokaisen kansalaisen oikeus, kenellä sen ostamiseen rahaa riittää tai on sen saanut perintönä. Yleensä sen omistaja haluaa sille jossain vaiheessa tuottoa koska bisnestä se metsän omistaminenkin on, joka tähän asti on mitattu hakatun puun määrällä ja siitä saadulla rahalla, joka on katsottu tuotoksi kaikkien siihen liittyvien MENOJEN jälkeen. Ei ne pienten tilkkujen omistajat näilläkään ole rikastumaan päässeet tai sitten ovat, mutta varmasti muutamat kympit eivät ole yhtä houkuttelevia, kuin ne sataset ja tuhannet, joita hakattujen kiintojen perusteella olisi mahdollista saada ainakin vielä.

Tällä hetkellä teollisuus joka ostaa puuta ja puunmyyjät ovat melko hyvin olleet yhtä mieltä hinnoista ja kauppaa on syntynyt, mutta mitenkä käy jos hintoja aletaan nostattamaan hiilikaupan perusteella ? Eihän siinä hyvin käy. Teollisuus ei osta puuta, kun myyjä osapuolella on parempi tarjous pöydällä siitä hyvästä, että se on vuokrannut metsälampareen mikä olisi valmiina harvennusta tai päätehakkuuta odottelemassa, mutta hänellä on siitä vuokrasopimus olemassa vielä kymmeneksi vuodeksi hiilen sidontaan. Se kun ei ole mahdollista, eikä kovin eettistäkään myydä/vuokrata sitä ensin nieluksi ja sitten hakata paljaaksi. Tätäkin on korkeammin koulutetut miettineet ja uhkakuvat on olemassa, mutta saapa nähdä mitä tulevaisuus siinä tuo tullessaan ja voittaako kukaan, vai häviääkö kaikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Korona ( et meitä nujerra )

Otsikko löytyi luonnostaan kuunnellessa hovimuusikko Ilkan biisiä Suplasta. Elämä on kuin suklaarasia. Koskaan ei voi tietää mitä saa. ...