On tullut ihmeteltyä muutamien
viikkojen ajan pulinaa aiheesta päästökauppa ja metsien vuokraus hiilinieluiksi. Jossain olen aikoja sitten kuullut sanonnan: Lypsävää lehmää ei kannata lopettaa ja se pätee osittain tähän juttuun. Onko päästö-/hiilinielukauppa jarru vai pelastus puukaupalle ja voiko siinä olla vain häviäjiä vai kuka siinä oikeasti voittaa? Totta on,
että mikäli metsiä hakataan liikaa ja yli sen määrän, mitä sitä ehtii samassa
ajassa uudistua, niin pulassa ollaan. Se on jännä, että suomessa ollaan
tässäkin asiassa etujoukoissa, vaikka meillä suhde hakkuumäärien ja
hiilensidonnan välillä on hyvällä tolalla ja kasvavaa on enemmän, kuin hakattua.
Tämä suurimmaksi osaksi siksi, että täällä pohjolassa hakkuumäärät ovat
hyvinkin tarkasti tiedossa ja tutkittua tietoa löytyy myös paljonko metsämme
kasvavat samassa ajassa ja näin saadaan yhtälö siitä, paljonko kestää hakata.
Monia tutkimuksia on tehty
puolesta ja vastaan molempien puolesta siitä riittääkö puuta vai ei ja
hakataanko liikaa vai ei ? Moni tutkimus on kallistunut sen puoleen, että varaa
olisi vielä nostaa hakkuiden määrää ja silti riittäisi hiilensidontaan
tarvittavat määrät metsiä. Ja en nyt tällä tarkoita että nyt ei jo hakattaisi
riittävästi, mutta jos se mahdollistaisi vaikkapa yhden tehdaspäätöksen, jolla
korjattaisiin yhden kunnan työllisyystilannetta, niin eikö se olisi hyvä asia
joka pystyttäisiin toteuttamaan pienellä hakkuumäärien nostolla ?
Nyt on kuitenkin ainakin
noin vuoden ajan ollut enemmän ja vähemmän puhetta siitä, että nämä nielut
tulisivat kauppatavaraksi. Ajatuksena varsin hieno ja vihreä ajatelma. Siinä on
vain yksi pieni mutta. Kuinka se toteutettaisiin ja millaiset vaikutukset sillä
olisi puukauppaan, vai olisiko ollenkaan ?
Pahimmissa skenaarioissa se
pysäyttäisi puukaupan lähes kokonaan ja metsänomistajat jäisivät keräämään
korvaukset myymättömästä puusta, metsät kasvaisivat tukkijäreyteen ennen kuin
niille tehtäisiin oikeastaan mitään. Jokainen metsäalan ammattilainen tietää
sen. Mikäli metsät jätettäisiin alusta alkaen täysin hoitamatta ja
luonnontilaisiksi, niin se ei olisi kovin kauas katsovaa ajattelua, sillä
metsällä ei olisi yksinkertaisesti tilaa kasvaa ja sitä tukkijäreyttä saisi
odotella kauan. Varmasti myös muiltakaan ongelmilta kuten ruostevaurioilta,
tuholaisvaurioilta jne. Ei vältyttäisi. Saattaisi se muutaman kympin kai hehtaarilta
tuottaa rahaa, mutta olisiko se sen väärti? Ja mitä jäisi käteen niille
pienille metsänomistajille, joilla on tilkkuja siellä täällä, mutta kenelläkään
ei sitä useampaa sataa hehtaaria ? Suomessa kuitenkin suurin osa
metsänomistajista on kuitenkin näitä pieniä metsätiloja.
Suomessa metsänomistaminen
on jokaisen kansalaisen oikeus, kenellä sen ostamiseen rahaa riittää tai on sen
saanut perintönä. Yleensä sen omistaja haluaa sille jossain vaiheessa tuottoa
koska bisnestä se metsän omistaminenkin on, joka tähän asti on mitattu hakatun
puun määrällä ja siitä saadulla rahalla, joka on katsottu tuotoksi kaikkien
siihen liittyvien MENOJEN jälkeen. Ei ne pienten tilkkujen omistajat näilläkään
ole rikastumaan päässeet tai sitten ovat, mutta varmasti muutamat kympit eivät
ole yhtä houkuttelevia, kuin ne sataset ja tuhannet, joita hakattujen kiintojen
perusteella olisi mahdollista saada ainakin vielä.
Tällä hetkellä teollisuus
joka ostaa puuta ja puunmyyjät ovat melko hyvin olleet yhtä mieltä hinnoista ja
kauppaa on syntynyt, mutta mitenkä käy jos hintoja aletaan nostattamaan
hiilikaupan perusteella ? Eihän siinä hyvin käy. Teollisuus ei osta puuta, kun
myyjä osapuolella on parempi tarjous pöydällä siitä hyvästä, että se on
vuokrannut metsälampareen mikä olisi valmiina harvennusta tai päätehakkuuta
odottelemassa, mutta hänellä on siitä vuokrasopimus olemassa vielä kymmeneksi
vuodeksi hiilen sidontaan. Se kun ei ole mahdollista, eikä kovin eettistäkään
myydä/vuokrata sitä ensin nieluksi ja sitten hakata paljaaksi. Tätäkin on
korkeammin koulutetut miettineet ja uhkakuvat on olemassa, mutta saapa nähdä
mitä tulevaisuus siinä tuo tullessaan ja voittaako kukaan, vai häviääkö kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti